Henkilöstöedut – lounasetu ja ravintoetu – osa 1

Käsittelen tässä kirjoituksessa eri tapoja, miten yritys voi antaa ravintoedun henkilöstölleen, sekä ravintoedun antamista omistajayrittäjälle.

Ravintoedulla on monta nimeä, lounasseteleistä ja lounaskortista puhutaan yleisesti lounareina, lisäksi käytetään lounasvähennys, lounasetu ja ateriaetu termejä. Näillä kaikilla tarkoitetaan ateriaetua jossain muodossa. 

Toiminimiyrittäjä ei voi käyttää luontaisetuja lainkaan. Avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiömies ei voi käyttää luontaisetuja, jos hänelle ei makseta palkkaa. Osakeyhtiön omistajayrittäjä voi tarjota itselleen luontaisetuja, vaikka hänellä ei olisi muita työntekijöitä. YEL-alaiselle (yrittäjän eläkevakuutus) yrittäjälle luontoisedut ovat edullisia, sivukuluja menee vain sosiaaliturvamaksun verran (vuonna 2023 1,53%).

Ravintoetu voidaan järjestää useammalla eri tavalla:

  • Työantaja voi antaa työntekijälle lounasseteleitä tai lounaskortin.
  • Työnantajayrityksellä voi olla oma henkilöstöruokala tai ravitsemusliike ylläpitää henkilöstöruokalaa työnantajan tiloissa.
  • Työnantaja voi tehdä sopimuksen ulkopuolisen ravintolan kanssa.

Lounasseteli ja lounaskortti

Työnantaja voi antaa työntekijöille lounasseteleitä tai hankkia työntekijälle lounaskortin palveluntarjoajalta. Lounassetelillä tai lounaskortilla annettava ravintoetu voidaan joko lisätä työntekijän palkan päälle luontoisetuna tai vähentää nettopalkasta lounasvähennyksenä. Jäljempänä on tarkemmat esimerkit. Lounasseteleitä tai -kortteja voi hankkia esimerkiksi EdenrediltäSmartumilta tai ePassilta. Suosittelen lounaskorttia lounassetelien sijaan niiden helpomman hallinnoinnin takia. Lounassetelin huono puoli on se, että seteli on tietyn arvoinen esimerkiksi 9,70 euroa. Jos lounas maksaa vähemmän, et saa rahaa takaisin. Lounaskortilla voit maksaa väliltä 8,00 – 12,70 euroa. Huomaa kuitenkin, että kortilta veloitaan aina vähintään 8,00 euroa!

Lounaskortille voidaan ladata esimerkiksi rahaa kerran kuukaudessa palveluntarjoajan palvelun kautta. Lounaskortille ladattu summa on myös vapaasti valittavissa, eikä se ole sidottu lounassetelien nimellisarvoihin. Esimerkiksi Edenred tarjoaa yhdistettyä korttia johon voidaan ladata ravintoedun lisäksi myös liikuntaetu samaan korttiin. Lounassetelit vastaavat käytännössä käteistä rahaa ja niitä ei kannata tilata isoja määriä varastoon. Isompien määrien turvalliseen säilyttämiseen olisi hyvä olla kassakaappi.

Lounasseteleitä tai saldoa lounaskortille voidaan joko jakaa tarkasti kuukausittaisten työpäivien määrän mukaan tai keskimääräisten työpäivien mukaan. Esimerkiksi marraskuussa 2023 on 22 työpäivää, tarjottavan ravintoedun määrä on esimerkiksi 10,70 euroa päivältä. Tällöin 22 x 10,70 euroa annetaan joko lounasseteleinä tai ladataan 235,40 euroa lounaskortille.

Vaihtoehtoisesti käytetään joka kuukausi 20 työpäivää määränä ja annetaan lounasseteleinä kuukausittain 20 x 10,70 euroa, tai ladataan lounaskortille 214 euroa. Suosin itse tätä jälkimmäistä tapaa selkeämpänä.

Työpaikka- tai sopimusruokailu

Työnantaja voi myös ylläpitää omaa henkilöstöruokalaa tai ravitsemusliike voi ylläpitää ruokalaa työnantajan tiloissa. Tällä tavoin järjestetyn lounasedun verotusarvo 8,00 euroa ateriaa kohden (vuonna 2023), jos työnantajan kustannukset edun hankkimista ovat välillä 8,00 – 12,70 euroa. Jos kustannukset ylittävät tai alittavat edellä mainitut, edun arvo on välittömien kustannusten määrä.

Lisäksi työnantaja voi tehdä sopimuksen ulkopuolisen ravintolan kanssa, joka ei sijaitse yhtiön tiloissa. Tällaisia sopimuksia voi olla useita ja maksaminen voi tapahtua esimerkiksi ruokailulipukkeilla. Edun arvo on tällöin lounassetelien tapaan 75% ruokailulipukkeen nimellisarvosta.

Ravintoedun verotus, lounasvähennys ja luontoisetu

Lounasvähennys nettopalkasta

Ravintoetu voidaan tarjota lounasvähennyksenä niin, että työntekijän nettopalkasta vähennetään 75% edun arvosta. Esimerkiksi ravintoetu on 200 euroa kuukaudessa, jolloin työntekijän nettopalkasta vähennetään 150 euroa. Työntekijälle ei tällöin muodostu veronalaista etua.

Erotus työnantajan maksamasta 200 eurosta ja työntekijältä vähennetystä 150 eurosta jäljelle jäävä 50 euroa on työnantajalle vähennyskelpoinen kulu. Alla oleva esimerkki ei huomio TyEL-maksua ja työttömyysvakuutusmaksua, jotka myös vähentävät työntekijän nettopalkkaa.

Bruttopalkka 3 000 €
Tulovero 20% -600 €
Nettopalkka 2 400 €
Lounasvähennys -150 €
Nettopalkka 2 250 €

Työnantajan kustannukset:

Ravintoetu -200 €
Lounasvähennys työntekijältä +150 €
Nettokustannus työnantajalle -50 €

Palkan päälle lisättävä luontoisetu

Esimerkiksi työnantaja tarjoaa työntekijälle kuukausittain 200 euron lounasedun palkan päälle. Työntekijän palkkalaskelmaan lisätään 75% luontoisedun määrästä eli 150 euroa. Työntekijälle etu on veronalaista tuloa. YEL-yrittäjän kannattaa valita tämä käsittelytapa ja antaa luontoisetu itselleen palkan päälle. Esimerkki ei huomio TyEL-maksua ja työttömyysvakuutusmaksua, jotka myös vähentävät työntekijän nettopalkkaa.

Työntekijän bruttopalkka on esimerkiksi 3 000 €
Lounasetu luontoisetuna palkan päälle: 150 €
Työntekijän verotettava tulo: 3 150 €
Veroprosentti 20 %: -630 €
Nettopalkka: 2 520 €

Työnantajan kustannukset:

Ravintoetu -200 €
Työnantajan sivukulut luontoisedun veronalaisesta osuudesta 150 x 23,5% = -35 €
Nettokustannus -235 euroa

Yrityksen kustannukset YEL-alaiselle yrittäjälle:

Ravintoetu -200 €
Työnantajan sivukulut luontoisedun veronalaisesta osuudesta 150 x 1,08% = -2,70 €
Nettokustannus -202,70 €

Palkankorotuksen antaminen luontoisetuna rahapalkan sijaan

Palkankorotus työntekijälle voidaan antaa myös ravintoedun muodossa rahapalkan korottamisen sijaan, joka on edullisempi tapa sekä työntekijälle että työnantajalle. Esimerkiksi työntekijälle annetaan 200 euron palkankorotus rahana, jolloin työnantaja maksaa 200 euron palkankorotuksen päälle vakuutusmaksuja alkaen noin 22% riippuen työnantajan toimialasta (vuonna 2022). Työnantajan kustannus palkankorotuksesta on noin 247 euroa kuukaudessa.

Kun palkankorotus annetaan ravintoedun muodossa, työnantaja maksaa ravintoedun veronalaisesta osuudesta 150 eurosta (laskennallinen erä, ei oikea kulu) vakuutusmaksut noin 35 euroa. Työnantajan kokonaiskustannus on tällöin ravintoedun kulu 200 euroa ja palkan sivukulut 35 euroa, yhteensä 235 euroa.

Tämä tapa on edullinen myös työntekijälle, koska hän maksaa pienemmästä summasta veroa. Rahapalkkana annetusta palkankorotuksesta veroa maksetaan 200 eurosta verrattuna ravintoedun 150 euron verotusarvosta.

Poikkeukset

Hotelli- ja ravintola-alalle on oma käytäntönsä ravintoetuun, joka on 6,80 euroa ateriaa kohden vuonna 2023.

Muuta aiheeseen liittyvää lukemista blogistamme

Liikuntaetu ja kulttuurietu – henkilöstöedut

Eazybreak: Työsuhde-edut mobiilisti haltuun

5 työsuhde-etua yrittäjälle

Vinkit yrittäjän verosuunnitteluun ja etujen hyödyntämiseen

Opas: Työntekijän palkkaaminen

Uuden työnantajan oppaassa käydään läpi tärkeimmät työntekijän palkkaamiseen liittyvät asiat.

Tietoa vaikkapa näistä:

  • Milloin yrityksen pitää liittyä työnantajarekisteriin?
  • Työterveyshuolto
  • Työntekijän vakuutukset
  • Työsopimus

Valjas – apua yrityksen talousasioihin

Nerokkaita taloushallinnon ratkaisuja yrityksille, yrittäjille ja taloushallinnon ammattilaisille.

Panostamme talouden dataan ja henkilökohtaisuuteen. Emme ole kuten muut ”tilitoimistot” vaan selkeä, asioita aktiivisesti ratkova kumppani.